Kaksivuotiaan avokadon vaiherikas elämä

Kirjoittelin aiemmassa postauksessa avokadon idätysprojektistani. Voit lukea lisää täältä: Avokadon idättäminen siemenestä. Idättämisestä on nyt aikaa pari vuotta. Sen jälkeen avokadomme on kokenut useita raastavia elämänvaiheita. Tässä vinkkejä siihen, miten avokadon kanssa ei ehkä kannata elää.

Harsosääski-invaasio

Reilu vuosi sitten avokadomme ei näyttänyt kovin hyvinvoivalta. Sen ympärillä lenteli pieniä ötököitä.  Melko pitkään kesti ymmärtää, että ötököillä ja huonolla voinnilla oli yhteys. 

Harsosääskien kiusaaman pikkuavokadon tummuneita lerppulehtiä vuodenvaihteessa 2019-2020. 

Avokadomme oli joutunut harsosääski-invaasion uhriksi. Harsosääskillä ei ilmeisesti ole suurtakaan vaikutusta suurempiin viherkasveihin. Harsosääskien toukat syövät kasvien juuria. Isojen kasvien juuret sen kestävät. Juurien syöminen voi kuitenkin olla kohtalokasta pienille taimille. Valitettavasti vuoden ikäinen avokadomme kuului yhä kategoriaan pieni taimi.

Ostin Biltemasta kelta-ansoja. Keltainen väri on harsosääskille joku juttu. Kelta-ansoissa on liimapinta, joka vastaa kärpäspaperia. Kaikki viherkasvimme saivat perhosensa purkkiin. Lisäksi pesin ruukut ja juuret sekä vaihdoin uudet mullat. Ensimmäisten päivien sääskisaaliit olivat jokseenkin järkyttäviä, kun silmämääräisesti meillä kuitenkin lenteli vain silloin tällöin jokunen pieni ötökkä!

Tämä kuva on otettu siinä vaiheessa, kun harsosääskiä ei ollut enää jäljellä juurikaan. Alussa perhonen oli parissa päivässä mustanaan sääskistä.

Haaroittuisitko nyt?

Harsosääskien karkotustoimet toimivat melko nopeasti ja avokadon vointi alkoi kohentua. Satuin kuulemaan neuvon, jonka mukaan avokadon varren voi taivuttaa kaksinkerroin! Silloin avokado luulee, että sen varsi on katkennut. Lopputuloksena se alkaa kasvattaa uutta latvaa! Taivutin avokadon latvan varteen kiinni ja kiinnitin sen ammattimaisesti hiuslenkillä.

Valitettavasti meidän avokadomme ei ole mikään eilisen teeren jälkeläinen. Se kyllä ymmärtää eron siinä, onko varsi poikki vai taivutettu. Se siis jatkoi kasvuaan ylöspäin latvasta, joka oli taivutettu alaspäin. Lopputuloksena meillä oli kutakuinkin kaatuneen S-kirjaimen muotoinen viherkasvi. Valitettavasti tästä mielenkiintoisesta muodosta en tullut ottaneeksi kuvaa. No, jos haaroittuminen ei tällä konstilla onnistu, vanhassa vara parempi! Pistin varren poikki, varmasti se tällä kertaa lähtisi haaroittumaan...

Se siitä haaroittumisesta.

Haaroittuminen osa 3

Talviajat ovat avokadollemme aina vaikeita. Joulun aikaan 2020 olimme poissa kotoa parisen viikkoa. En tietenkään voinut jättää kasvivaloa päälle. Lopputuloksen voi varmaan jo arvata: lehdet riippuivat ja olivat kärjistään kuivuneet. Äkkiä muistin taas vanhan ohjeen: kun avokadon leikkaa parikymmensenttiseksi, se haaroittuu! Niinpä leikkasin kaikki tummuneet lehdet pois ja mielessäni siinsi mikäpä muukaan kuin tuuhea avokadopuska...

Kolmas kerta toden sanoo... tai sitten ei.

Keväällä avokadon tilanne näyttää aina aika toiveikkaalta. Toki parempi jättää kertomatta, että ikää on kaksi vuotta. Toisilla ne parivuotiaat tuntuu lähentelevän pienen puun mittoja. Miten talviajan parin viikon lomista voi selvitä? Ja onko joku löytänyt tänä keväänä kaupoista kelta-ansoja? Ne nimittäin tuntuvat olevan kaikkialta loppu.