Avokadon idättäminen siemenestä

Tarinani omavaraisena kasvien kasvattajana alkoi keväällä 2019, kun 3,5-vuotiaamme sai tietää avokadon kiven olevan siemen. Hän vaatimalla vaati, että sellaisesta kasvatettaisiin meille oma avokadokasvi.

Avokadon kasvatusta googlatessa kävi ilmi, että avokadon kasvattaminen oli tuohon aikaan trendikästä. Minä, joka lämpesin leggingseille heti, kun ne olivat poistumassa muodista ja käytän pillifarkkuja vielä 2020-luvulla, olin äkkiä puolivahingossa uusien trendien aallonharjalla!

Idättäminen

Meillä oli melko valtavankokoinen avokadon kivi, jota kuorin kuorimaveitsellä. Kiveen tyrkättiin kiinni kolme hammastikkua. Se laitettiin vesilasiin kapeampi puoli ylöspäin niin, että yläosa jäi veden pinnalle. Lasin laitoin eteläikkunalle. Sitten tarvitsi vain odottaa.

Hieman turvajärjestelyitä, ettei 3-vuotias heti kaataisi vesilasia ikkunalaudalla.

Piti odottaa.

Ja odottaa.

Ja odottaa.

Minä en ole hyvä odottaja. Kolmevuotias unohti parissa viikossa koko avokadon. Kuukautta myöhemmin minäkin päätin, että lupaavasti alkanut trendsetterin urani on ohi. Juuri, kun tartuin vesilasiin heittääkseni uivan kivemme pois - juuri! Pieni, valkoinen juuri pilkisti haljenneen kiven alaosasta.

Se elää sittenkin!

Home alone, summer edition

Avokado kasvatti juuriaan, mutta muita elonmerkkejä ei näkynyt vielä aikoihin. Kesällä perheemme lähti kolmeksi viikoksi pois kotoa. Täytin avokadon vesilasin mahdollisimman täyteen ja nostin sen lasitetulle parvekkeelle. Muistelen, että kesä olisi ollut lämmin ja aurinkoinen. Ainakaan lämpömittari ei käynyt pakkasen puolella lomaviikkojemme aikana!

Kolme viikkoa myöhemmin perheessämme porskutti uusi jäsen. Nuori avokadomme oli kasvattanut parikymmensenttisen varren ja useita lehtiä poissaolomme aikana. 

Istuttaminen 

Avokadomme oli aika muuttaa oikeaan kukkaruukkuun. Kaksi vuotta sitten en ollut kuullutkaan kasvupohjista, joten istutin sen johonkin multaan, jota kaapista sattui löytymään. En osannut päättää, mitä tekisin kivelle. Yleensä tällaiset kysymykset tulevat mieleeni vasta, kun mullat ovat levällään kylpyhuoneen lattialla. Niin kävi tälläkin kertaa. Googlaamaan en ehtinyt. Iskin avokadon multaan kivineen päivineen. Pelkäsin kuitenkin kiven homehtuvan multaan, joten myöhemmin revin sen irti ja heitin pois. Ilmeisesti tämä ei olisi ollut tarpeen, mutta ainakin joten kuten hengissä kasvi on pysynyt kiven poistamisesta huolimatta.

Haaroittuminen osa 1

Haaveissani siinsi tuuhea, kaunis avokadopuska. Se piti saada aikaan katkaisemalla avokadon varsi noin 20-senttiseksi, minkä jälkeen se haarautuisi. Meidän avokadomme ei haarautumisen päälle ymmärtänyt, vaan kasvatti vain uuden varren vanhan tilalle.

Avokadomme on tänä keväänä juhlinut 2-vuotissyntymäpäiviään. Kirjoittelen lisää hänen vivahteikkaasta elämästään myöhemmin!